Lomalla Keniassa ja työmatkalla Kampalassa



 
 
On aina kivaa saada vieraita, sillä kaiken muun mukavan ohessa tulee itsekin koettua paljon enemmän kuin työ-koti-kuntosali -akselilla.
Pirjo tuli vain viikoksi, mutta viikossakin ehtii paljon. Ensimmäisen päivän setti oli elefanttiorvot, kirahvien syöttäminen, Karen Blixénin museo ja Kazurin korutehdas.

Elefantinpoikaset ovat lapsia siinä missä kaikki muutkin, rapa roiskui ja pöly lensi. Jalkapallo saatiin rikki.

Seuraavana päivänä suuntasimme Masai Maraan kolmeksi päiväksi, majoituspaikkana Johannan suosittelema Ashnil Mara Camp, joka sijaitsee Mara-joen varrella yhdessä niistä kohdista joista syksyllä tuhannet eläimet ylittävät alligaattoreita uhmaten joen suuren vaelluksen aikana.

Majoitus Ashnilissa oli nk. luksusteltoissa, joissa on ovet ja puulattiat - telttaa on seinät ja katto (jonka päällä tosin oli vahvempi katto). Teltta oli kauniisti kalustettu ja erittäin viihtyisä. Muutenkin leiri oli hyvin siisti ja ruoka oli erinomaista.



Virtahevot viihtyivät hyvin telttaleirimme rannassa. Niiden hörähtelyä kuuli päivin ja öisin.

En tiedä mikä vaellus näillä seeproilla, gnuilla ja topi-antiloopeilla oli menossa, mutta ne marssivat jonossa illalla kaikki samaan suuntaan kuin John Wayne auringonlaskuun lännenleffan lopussa.

Vaeltavat seeprat

Pikkulinnut olivat valinneet päivän suosikkiseepran

Masai Maran maisemat ovat maineensa veroiset. Savannia riittää silmänkantamattomiin, onhan alue yhteensä 1600km2 kokoinen Kenian puolella ja se jatkuu Serengetin kansallispuistona Tansanian puolella.

Sadekausi oli alkamassa ja savannilla ruoho oli jo kasvanut melkein metrin mittaiseksi. Se kasvaa vielä korkeammaksi ennen suurta migraatiota, mutta jo nyt eläimiä oli todella paljon kaikkialla. Tämä oli itse asiassa hyvä hetki safarille - sadetta tuli lähinnä vain iltaisin ja öisin mutta päivisin paistoi aurinko tai oli puolipilvistä. Ensimmäisenä iltana Pirjokin sai kokea lentotermiittien hyökkäyksen kun ne sateen jälkeen lepattivat kaikkialla missä oli valoja. Myös telttamme ulkovalon kohdalla niitä oli satamäärin ja puskimme tiemme sateenvarjolla niistä läpi.

Virtahevot kuljeskelivat alueella kuin kotonaan, tämä kuva on otettu vain n. 50m päässä leirimme uloskäynniltä

Aamurusko vailla vertaa. Aamut ylipäätään ovat omia suosikkejani safarilla.

Gepardiperhe lepäilemässä



Nuori hyeena vilvoitteli vesilätäkössä tiellä

Tämä filmi on hauska ja osuimme paikalle aivan sattumalta. Sakaalipariskunta oli nälkäinen ja toinen niistä patisti gepardia metsästyshommiin, jotta nekin saisivat ruokaa. Gepardi kuitenkin joi rauhassa vettä ja asettui sitten makailemaan tien poskeen hetkeksi kunnes hitaasti käveli pois paikalta nalkuttava sakaali perässään.

Tämä gepardi on edellä videolla, mietiskelee varmaan että jaksaakohan tuota sakaalia enää kuunnella.

Elefantteja piti lähteä ihan erikseen katsomaan, ja löysimmekin niitä pienen lauman. Mitään suuria määriä elefantteja ei tällä kerralla näkynyt puistossa.

Olisiko sinusta kiva nukkua velipojan varpaat nenän alla ja nenä täynnä kärpäsiä?

 

Viimeisenä päivänä, jo pois puistosta ajettaessa osuimme paikalle kun gepardiperhe (äiti + 4pentua jotka noin 8kk iältään) saalistivat gnun pikkuisen vasan. Tilannetta oli jännittävä seurata vaikka tiesikin sen päättyvän huonosti pienen vasan osalta. Gepardiemo kulki kärjessä ja neljä poikasta tasaisin välimatkoin sen perässä.

Itse saalistus kävi todella nopeasti, vasa oli maassa ennen kuin sain tilanteen edes filmatuksi.

Gepardiperhe raahasi saaliin tämän auton varjoon piiloon muilta pedoilta. Ne kuulemma menettävät helposti saaliinsa leijonille, hyeenoille ja sakaaleillekin - sekä korppikotkille.

Poisajettaessa törmäsimme tähän korppikotkalaumaan - yhtäkkiä ne kaikki levittivät siipensä aurinkoon, merkillinen show....

Nairobissa kävimme vielä omalla safarillamme Nairobi National Parkissa, joka on ainoa niin lähellä kaupunkia sijaitseva luonnonpuisto (10 km keskustaan) ja sen lisäksi se on Afrikan ensimmäinen safareita varten perustettu luonnonpuisto (vuonna 1946)



Yritimme löytää Pirjolle sarvikuonoa nk. Rhino Circuit'in varrelta. Sen sijaan juutuimme tukevasti saveen ja auton renkaat vain kaivautuivat syvemmälle heittä isoja mutapaakkuja auton päälle. Pirjo uskaltautui autosta ulos ja ihme kyllä muta kantoi ihmisen, joten saimme tungettua risuja renkaiden taakse ja Pirjon kannustamana vihdoin saimme auton irti savesta.

Rhino Circuitille ajaessa näimme sellaisenkin näyn, että iso paviaaniuros söi impalan vasaa. En ole oikeasti ennen edes tajunnut että paviaanitkin ovat sellaisia petoja. 

Sarvikuonon löysimme lopulta ihan toisaalta, joten sekin rasti tuli ruutuun. Leopardia en ole edelleenkään nähnyt.....

 

Pirjon palattua takaisin Strasbourgiin valmistelemaan omalla tahollaan eduskuntavaalien ennakkoäänestystä, minä puolestani matkustin pääsiäisen jälkeisenä tiistaina Ugandaan Kampalaan samoissa merkeissä. Hotellit tuntuivat olevan siellä kovin kalliita ja ihmeekseni Sheraton osoittautui niistä halvimmaksi. No, kun pääsin perille niin ei se sitten ihan niin paljon hämmästyttänytkään. Hotellia ei todennäköisesti ole remontoitu 70-luvun jälkeen, huoneessa oli likaisenbeige kokolattiamatto joka vilisi pikkuisia muurahaisia ja kylppäri oli kyllä siisti mutta melko retro. Kylpyammeen laidat olivat niin korkeat että sinne ei ihan kuka tahansa mummo kiipeäisikään. No, kyllä siinä huoneessa oikein hyvin yhden yön vietti - tarkistin kyllä että muurahaisia ei ollut kiivennyt sänkyyn.

Ugandan shillingit saavat ihmisen tuntemaan itsensä rikkaaksi. Noin sadalla eurolla sain 280.000 Ugandan shillinkiä. Tuo gorillaseteli oli suosikkini.

Näköala huoneeni ikkunasta oli melko hulppea.

 Nukkuminen oli sitten ihan eri juttu, sillä hotellin alhaalla oli bileet jotka kestivät n. klo 3 asti aamuyöstä. Musiikki todella kovalla. Seuraavana päivänä juttelin yhden Kampalassa jo 20 vuotta asuneen suomalaisen kanssa, joka kertoi että ugandalaiset ovat kovia bilettämään joka viikonpäivä ja musiikin soitto aamukuuteen asti on ihan normaalia. Päivällä tahti on sitten kuulemma hieman verkkaisempaa.

Kampalan äänestyspiste oli karun asiallinen

Äänestäjiä ei käynyt kuin neljä, mutta sitäkin mielenkiintoisempia henkilöitä. Ylipäätään myös Nairobissa ja Mombasassa meillä jäi äänestäjämäärät melko vaatimattomattomiksi, yhteensä näissä kolmessa vain 80 äänestäjää. Johtuuko sitten siitä että äänestyspäivät sattuivat koulun pääsiäislomien aikaan vai mistä, mutta yllättävää se kuitenkin oli.

Tienvarren kojuja matkalla lentokentälle (joka sijaitsee n. 1,5 tunnin ajomatkan päässä kaupungista jos ei ole ruuhkaa). Näkymä on aika samanlaista kuin Nairobissa.

Kampala ja varsinkin lentokenttäkaupunki Entebbe sijaitsevat Victoria-järven rannalla

Auringon laskiessa Kenya Airways starttasi kohden Nairobia.