Translate

Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 25. syyskuuta 2014

Historiaa ja juustoja

Tänään oli edustuston virkistyspäivä. Ohjelmassa Nairobi National Museum ja Brown's Cheese Factoryn juustofarmi Limurussa.
 
Matka taittui samanlaisella 50-luvun bussilla, jollaisella viime vuonna köröttelimme 5 tuntia suuntaansa Mount Kenyalle. Nyt ajomatkaan meni onneksi vain tunnin verran normaaleita teitä pitkin, matkustusmukavuus riitti hyvin siihen matkaan toisin kuin viime vuonna  (viime vuonnahan bussi ajoi yhtenä hetkenä  nk. rough roadia 20km ja kaikki matkustajat joutuivat seisomaan bussin toisella laidalla ettei bussi kaatunut veden uurtamissa montuissa.)
 
 

Eri käyttötarkoituksiin omat kalebassinsa - veden kantoon, noituuteen, soittimeksi, ammusten säilyttämiseen, koristeeksi....
Kuva ei tee oikeutta tämän elefantin koolle, tämä on yksi suurimmista Keniassa tavatuista elefanteista. (Kuollut luonnollisen kuoleman ennen täyttämistään kuulemma)
Toisen suuren ja omalaatuisen elefantin luuranko. Se eli erakkona vuoristossa ja sen syöksyhampaat ovat yhdet maailman suurimmista.

Turkana boy on 1.5milj vuotta vanha luuranko, joka löytyi Keniasta. Se on yksi maailman parhaiten säilyneitä luurankoja siltä aikakaudelta.

Tässä Turkana boyn aito luuranko
http://en.wikipedia.org/wiki/Turkana_Boy

Esi-isiä
Museon jälkeen siirryimme Nairobin ulkopuolelle Limuruun. Matka kuki halki teeviljelmien ja maisemat vaihtuivat kohdettamme lähestyessä hyvin brittiläisiksi. Tuolla alueella on aikanaan ollut paljon brittisiirtolaisia, maa on erittäin hedelmällistä ja sinne sijoittuu ainakin Nairobin "ruoka-aitta" jollei koko Keniankin.
Keskellä olevat mustat crackersit on värjätty poltetuista banaanilehdistä saadulla hiilellä.
Tarjolla oli myös Brown cheese factory omia hilloja.
Kollegojen valmistautumista juustolakierrokselle
Saimme live-esityksen siitä, miten juustomassa syntyy. Lämmitettyä maitoa, pieni mukillinen töitä tekeviä maitobakteereita sekä ripaus vasikan vatsastakin löytyvää jauhetta (jota nykyään tehdään kemiallisesti, kun ei vasikkaressuilta voida sitä enää ottaa onneksi). Aikaa kului noin minuutti ja yhtäkkiä paksu juustohera oli eriytynyt jäljelle jäävästä nesteestä.

Tässä punnitaan mozzarellaa (en muuten tajua miksi tämä kuva ei kääntynyt vaikka tuolla aiemmin kuva oli kääntynyt....)

Juustot kypsymässä

Chili-ruohosipuli-cheddaria. Nam!


Say cheese! Näyttää siltä että tämä vieras viihtyy herkkujen keskellä erittäin hyvin :)

Parmesanit

Ja tällainen panos lähti kotiin mukaan. Hillot olivat herkullisia - ne ovat tuorehilloja eivätkä säily ihan mahdottomia aikoja jääkaapissakaan.

Juustot vasemmalta oikealle: ruohosipuliin kietaistu tuorejuusto, brie, vuohi-gouda, lehmä-gouda, cheddar, manchega, parmesan, sinihomppari, stone blue

Pihalla liikuskeli paljon helmikanoja

ja jättiläismäisiä kalkkunoita

Ihailin bussissa suurlähettiläämme kokin uutta kampausta - omista hiuksista väännettynä, väkertäminen oli vienyt kampaajalta 3 tuntia.




sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Aberdare

Nairobi on kuluttava. Turvattomuus, pöly, ruuhkat - kaiken tämän vuoksi on hyvä päästä välillä tuulettumaan. Melkein kolme kuukautta pelkästään Nairobissa alkaa tuntua jaksamisessa ja päätimme kollegani ja hänen norjalaisen ystävänsä kanssa lähteä raikkaisiin tuuliin Aberdare Country Clubille.
 
Aberdare sijaitsee noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Nairobista Mount Kenyalle päin. Alue on historiallisesti brittien kuningashuoneelle merkittävä paikka: Treetops-hotellissa prinsessa Elisabeth kuuli 5.2.1952 että hänestä oli tullut kuningatar isänsä kuoltua. Samoilla seuduilla, yksityisessä majapaikassa, prinssi William kosi puolisoaan Katea lokakuussa 2010. Aberdare Country Club huokuu brittiläisyyttä joka kivellään, vaikkakin uusi omistaja on intilainen ja kylpyläpuolelle on hänen myötään tullut ayurveda-hoitoja.
 
Aberdaren vuoristoseutu on todella kaunista. Matalimmatkin alueet sijaitsevat 2000m merenpinnan yläpuolella, korkeimmat 4000m. Meidän hotellimme sijaitsi n. 2400 metrissä, ilma oli ihanan raikasta mutta kieltämättä askel painoi kun joutui kiipeämään vuoren rinnettä pitkin majoitukseen - etenkin iltaisin dinnerin ja parin viinilasin jälkeen askel tuntui erityisen raskaalta. Kovin ohutta se ilma siellä. :)
 

Aberdare Country clubin alueella kuljeskeli vapaana riikinkukkoja, pahkasikoja, hyraxeja, antilooppeja - vähän alempana aukealla myös kirahveja, seeproja jne. Paratiisi.
Reippaina päätimme lähteä kävelysafarille perjantaina klo 15. Olisi ehkä pitänyt miettiä vähän tarkemmin, onko lounaan päälle 6km kävely vuoristomaisemissa (ohuessa ilmassa) ja +27 helteessä paras mahdollinen suunnitelma. Selvisimme kyllä reissusta ehjin nahoin, mutta täytyy myöntää että takki oli aika tyhjä - pulahtaminen uima-altaaseen helpotti hieman.
Myös vesipukkeja (waterbock) kuului maalaisklupin vakinaiseen asukaskuntaan.

Iloisia seeproja

Kirahvit olivat uteliaita ja antoivat kävellä ihan lähelle
 
 

Aberdare Country Club
 (Harmittaa todella paljon kun en onnistu kääntämään näitä valokuvia pystyasentoon. Pakollinen niskajumppa....)

Ketunhäntäpuu mökkimme vieressä surisi (täynnä mehiläisiä)

Mökkimme

Rouva riikinkukko aamuhörpyillä


Hotellissamme vietettiin brittimiehen ja häntä varmaan parikymmentä vuotta nuoremman kikuju-morsiamen häitä. Koristelut olivat hauskan afrikkalaiset.



Rouva riikinkukko odotti uskollisesti kaupan aukeamista. Niin mekin.
Lauantaina lähdimme käymään 17km päässä sijaitsevan saman omistajan Ark-hotellissa, joka on hyvin erikoisen mallinen rakennus. http://www.thearkkenya.com/
Hotelli sijaitsee kansallispuiston sisällä ja sieltä on ainutlaatuinen tilaisuus seurata eläimiä todella läheltä niitä häiritsemättä.

Hotelli Ark on Aberdaren kansallispuiston sisällä ja se on rakennettu eräänlaiseksi Nooan arkiksi. Sen toisessa päädyssä on lammikko, jonka ympärille ripotellaan suolaa. Elefantit ja puhvelit viihtyvät siellä, etenkin nyt kun hotelli oli tyhjä. Niitä pääsee seuraamaan ihan maan tasalle bunkkerista muutaman metrin päästä. Haistaa, kuulee, pääsee tunnelmaan.






Tämä ruokailuvälineiden määrä lamaannutti kokeneenkin ruokailijan....


Tämä on jokin Foresthog, eli kiukkuinen paikallinen villisika - isompi kuin pahkasika ja vähemmän huumorin tajuinen

 
Aberdaren kansallispuisto ei tarjonnut safarin puolesta kovin hyviä näkymiä. Kaikki eläimet luikkivat puskiin auton kuullessaan. Periaatteessa puistossa on kuulemma paljon leopardejakin, mutta mistäs sen tietää onko se totta, jos niitä ei näe?

Rouva riikinkukko odottelee edelleen kaupan aukeamista

Nämä punaiset pikkulinnut ovat ihania mutta ihan äärettömän vaikeita kuvattavia - ne ovat niin nopeita että ihan itsekin ihmettelin että ehdin saada siitä kuvan
Hotellissa tosiaan vietettiin brittiläis-kenialaisia häitä. Sulhanen oli kalju ja iäkäs britti, morsian nuori ja suuren suvun omaava kikuju-neito. Häät olivat melko maltilliset eivätkä pahemmin häirinneet muita vieraita.
Tässä on sen brittimiehen morsian. Juu, en kommentoi hääpukuaan.


Olin hyvin vaikuttunut yhden häävieraan juhlahatusta

Sinirintaisia pikkulintuja

Riikinkukoista tuli kuvia ihan tosi paljon, mutta ne ovat kertakaikkisen upeita ilmestyksiä
Joka aamu heräsimme riikinkukon "lauluun" - täytyy sanoa, että moni lintu päältä kaunis ja kannattaisi ehkä pitää se nokka kiinni, jotta illuusio säilyisi. Ääni on todella korvia särkevä. Toimii todella hyvin herätystarkoituksessa.



Gin & tonic ja levollinen hetki kauniissa maisemissa


Mökkimme lähituntumassa hiippaili ujo kauris

Kotimatkalle Nairobiin lähdettiin jo sunnuntaina aamupäivällä. Räpsin huvikseni tienvarsikuvia, elämä on siellä.

Huonekalukauppa

Saha

Hotelli


Banaaniviljelmät

Aberdare on riisinviljelyaluetta, riisiä oli kaupan kojukaupalla

Kenialaiset tukirakenteet ovat omaa luokkaansa (näin myös todella korkeissa taloissa)

Thikan katettu kauppa-alue


Ei niinkään tavallinen matkantekoväline
Sellainen reissu. ;) Tuntuu että nämä mun jutut on aina yhtä sekavasti selostettuja....