Nairobi updating

Tämä ei ole maailman fiksuin kuva, mutta tässä nyt kuitenkin Iksu machoilee eli merkkaa varmuuden vuoksi mun pelargoniani kun norjalaiskollegan jack russell-uroksen kanssa piti jälleen ottaa aidan läpi mittaa toisistaan..... Iksun uhoaminen on oikeasti huvittavaa, se kun ei oikein muuten ole mitään "äijäainesta"
(huom! meillä ei kyllä muuten pissitä talon reunoille ja nytkin mun piti vain ottaa Iksusta kuva kun se seisoi ylväänä rinta pörhöllään - ja sit se pölvästi päättikin muristen tirauttaa pari uhoamis-merkkiä nurmikolle)

Linnunsyöttöpaikan uudet tuulet: Keskellä punaisia ja valkoisia oleantereita, ympärillä eri värisiä ruusuja, kolme punaista en-tiedä-mitä ja kolme puskaa en-tiedä-mitä ja yksi desert flower

Punkit ovat nyt taaksejäänyttä aikaa. Koko linnunsyöttöpaikan pusikko karsittiin pois, myrkytettiin ja nyt siihen on jo istutettu uudet kukat. Lisäksi punkkiepisodin jälkeisellä viikolla minulla oli talossa neljännesvuosittainen tuholaismyrkytys, joten kaverit myrkyttivät samalla puutarhan kaikki puskat – koko alueen pitäisi olla nyt täysin punkkivapaa.

Aavikkokukka (tällä varmaan on joku hienokin nimi olemassa, mutta kauppias nimitti sitä vain desert floweriksi)

Se ei tosin estänyt sammakoita tulemasta. Nairobissa oli monen päivän sateeton, kuuma ja kuiva jakso. Lähimetsän rupisammakot muistivat viime kerrasta pienen suihkulähteeni ja tulivat iltasella siihen jälleen ”rupattelemaan” . Puutarhurini Tobias kävi niitä viskomassa aidan yli takaisin metsään, mutta niitä tuli pareittain aina lisää – yhdellä kerralla niitä oli jo 12 siinä lammen ympärillä kalkattamassa. Päätimme myös tyhjentää toistaiseksi koko altaan, ettei niillä ole kiusausta tulla takaisin. Puutarhurini totesi sivulauseessa, että on varmaan sade tulossa kun sammakot ovat noin sankoin joukoin liikkeellä. Ja kova sadehan sieltä tuli seuraavana päivänä. Näin kävi myös viime kerralla, joten ehkä voin julistaa Tobiaksen täten virallisesti paikalliseksi sammakkomieheksi?

Lintujen kylpypaikka siirtyi suihkulähteen viereen - alussa siinä kävi kovasti kylpijöitä mutta nyt ei ole pahemmin näkynyt tipuja kylvyssä. Varmaankin se ruuan puute hillitsee kylpemishaluja?
 

Verenpisarapuskat kasvavat täällä niin ihanan isoiksi

Yksi mun lemppariruusuistani oli päättänyt tehdä kukkasen. Se ressukka on ollut vähän kitukasvuinen ja luulin että kohta koko taimi pitää raakata pois mutta se kukki sittenkin!!

Nyt on jälleen ollut kuumaa ja kuivaa, tänään taivas oli melkein violetinsininen – ihan uskomattoman voimakas väri. Johtuu ehkä siitä että täällä kaupungin laitamilla ei saasteet pääse muuntamaan taivaan värejä. Kävin norjalaisen kollegani Jolandan kanssa parissa taidegalleriassa, Banana Hill Art Galleryssa ja One Off-galleriassa. Banana Hilliin ajaessamme huomion kiinnitti paikallisen pikkukirkon nimi : Banana Bible Believers church joka tietenkin nopeasti käännettynä sai hymyn suupieleen (banaaniraamattuun uskojien kirkko). 

Täällä on aina pienillä yrityksillä mahtavat nimet. Ostaisitko täältä itse kosmetiikkaa jos sinulle luvataan loistava kohtalo?

Banana Hillin taidegalleria oli pettymys, tauluja on liian paljon eikä niitä ole nostettu mitenkään erityisesti esille – sama oli jo viime kerralla. Sen sijaan One Off on aina kuin ihana taidekeidas – nyt siellä sattui kaiken lisäksi olemaan saksalaisen taiteilijan näyttelyn avajaiset, joihin sujuvasti menimme kuokkimaan. Jazzmusiikki soi, prosecco virtasi ja Lamun saarella maalatut teokset olivat suurimmaksi osaksi hyviä. Mutta kalliita. Gallerian neljä koiraa (2 berniä, 1 japaninpystykorva ja 1 sekarotuinen) makailivat muina koirina gallerian lattialla ja oviaukossa eikä niitä haitannut pätkääkään niiden yli loikkivat vieraat.

Nyt ei tullut Lamu-tauluista näköjään kuvia - kuvailin vain gallerian ulkopuolella maskeihin tehtyjä teoksia

Nairobissa on nk. Nairobi Restaurant Week menossa, kestää vielä ensi viikon sunnuntaihin asti. Restaurant Week’iä järjestetään ympäri maailmaa mutta käsittääkseni Suomeen se ei ole vielä rantautunut? Idea on tarjota halpaan hintaan eri ravintoloissa (kalliissakin) lounasmenu ja illallismenu. Täällä hinnat ovat kaikissa ravintolaviikkoon osallistuvissa ravintoloissa lounasmenu n. 14 euroa ja illallinen n. 19 euroa, eli nairobilaisittain todella edullista. Valitsimme Annan kanssa Nairobissa viime vuonna avatun luxushotelliketjuun kuuluvan Hotel Rosa Kempinskin italialaisen Luca-ravintolan. Hotelli on upea ja ruoka oli todella maistuvaa. Itse Luca kävi meitä pöydässä tervehtimässä. Asiasta kuudenteenkymmenenteen: yksi hotelli Kempinskin johtajista Nairobissa on suomalainen Jaakko Eskola. Suomalaisia on kaikkialla.

 

Töissä on ihan normaalia huisketta sekä hallinnollisella että kansalaispalvelutontilla. Paljon on henkilövaihdoksia tänä vuonna luvassa, mm. suurlähettiläämme vaihtuu syksyllä. Itsekin täytyy jo ryhtyä pikapuoliin miettimään mitä tämän jälkeen vaikka jäljellä onkin vielä ainakin 1,5 vuotta.  Toistaiseksi nautin kuitenkin täysin palkein tästä ihanasta maasta ja puutarhastani!

Ihana pieni sitruunapuuni on tehnyt hedelmiä

Kahvipensaani, yksi korkea ohutrunkoinen edessä on robustaa ja kaksi tuuheaa pientä takana arabicaa (sorry, en ole vieläkään keksinyt miten tässä käännetään kuvat!)

Tämä yrtti teehen tai kahviin sekoitettuna kuulemma parantaa flunssan ja kurkkukivun (lausuntaan roo, mutten yhtään tiedä mikä tämä on ja miten kirjoitetaan). Todella voimakkaan tuoksuinen yrtti.

Raparperit voivat hyvin

Taaskaan ei kuva käänny, mutta tässä siis toinen papaijapuistani. Hedelmiä on kovasti tulossa, mutta jostain syystä ne tipahtavat aina hetken päästä pois.....Ehkä puut ovat vielä liian nuoria?

Mango ja Papaija. Mitähän jos niille antaisi pesän jotta voivat tehdä poikasia - sitten ainakin selviäisi ovatko eri sukupuolta.....?

Maapähkinät pitäisi istuttaa kasvimaalle - ne eivät tässä ruukussa pysty tekemään pähkinöitä (kuulemma varsista pitäisi kasvaa juuria maan alle ja pähkinät kasvavat maan alla. Maapähkinöitä, you know.)

Tämäkin kukkanen kasvattaa jälleen uudet kukat. Täällä on kaikkia jänniä kasveja.... Ja on todella helppoa olla viherpeukalo tällaisessa maassa!

 

Hyvää Uutta Vuotta!!

 Täytyy taas kelata taaksepäin aika reippaasti, en ole hetkeen päivittänyt blogiani. Itse asiassa itsenäisyyspäivän jälkeen olen viimeisen kerran käynyt täällä.

Pirkkalan poluilla koirien kanssa (ei muuten ole helppo ottaa valokuvaa tempoileva irlanninsetteri ja murjottava mäyräkoira toisessa kädessä remmeissään)

 Joululoma Suomessa meni nopeasti kuten ennenkin. Ilmat olivat erittäin suotuisat henkilölle, jolla ei ollut talvisaappaita ennen kuin kävi ne ostamassa Citymarketista. ”Made in India”  kertoi sisävuori, mutta ihan hyvin niillä 39 euron nilkkureilla tepsutteli siinä sivistyneessä talvi-ilmassa. Lunta lomani aikana tuli vain sellainen sopivan ohut kerros ja pakkanen pysytteli -10 ja 0 välissä. Viimeisenä päivänä lukema tosin romahti -20 asteeseen, mutta siitä en sitten päässyt nauttimaan sen enempää.

Paluulentoni oli poikkeuksellisesti Pariisin kautta (yleensä lennän Amsterdamin kautta, se tuntuu toimivan kaikin puolin hyvin). En ollut pystynyt netissä tsekkaamaan jatkolentoa Pariisi-Nairobi eikä se onnistunut jostain syystä Helsingissä kentälläkään.  Edessä oli siis Pariisissa terminaalin vaihto ja check-in tiskille suunnistus 1h15min sisällä. Check-in –tiskillä minulle ilmoitettiin että jatkolentoni varaus on peruutettu. ??? Olin tiskivirkailijan kanssa yhtä hämilläni, miten ja miksi? Sillä lippuni oli kuulemma voimassa ja laukutkin matkalla Nairobiin suoraan Hesasta. Kello kahdelta aamuyöstä Tampereella heränneenä poskelleni vierähti pari epätoivon kyyneltä, ja niillä oli uskomaton vaikutus henkilökuntaan. Yhtäkkiä ympärilläni pörräsi 5 Air Francen virkailijaa, jotka vakuuttelivat että ”Madame, kyllä tämä järjestyy!” Ja lopulta kaikki järjestyikin, suuri kiitos Air Francen henkilökunnalle joka saattoi minut jonojen ohitse portille asti. He neuvoivat lisäksi, että jos on lyhyt vaihtoaika tai tämänlaatuinen sekaannus, kannattaa portilla koneeseen mennessä pyytää virkailijaa tsekkaamaan että laukut ehtivät samaan koneeseen (pitää vaan näyttää se matkalaukkukoodit sisältävä tarra). Tämäkin osoitti paikkansa pitävyyden, sillä samoilla lennoilla Hesasta asti matkustanut Finpron päällikkö ei saanut laukkujaan Nairobissa kentällä. Sen sijaan minun laukkuni olivat ensimmäisten joukossa hihnalla.

Uutta vuotta vastaanotin kollegani ja kaimani Helenan kanssa Muthaiga Country Clubilla. Suomalaiseen tyyliin olimme ottaneet todesta teemaksi ilmoitetun valkoisen ja kellonajan 19.30. Saavuttuamme tasan puoli kahdeksalta paikalla ei ollut vielä ketään ja kun sitten paikalle saapui vieraita, hyvin harva heistä oli valkoisissa. Joka tapauksessa ilta oli käymisen arvoinen vaikka rehellisesti täytyy sanoa, että siellä pitäisi olla ihan oma porukka jolla pitää hauskaa. Meidät oli Helenan kanssa istutettu kahdestaan varmaan paikan pienimpään pöytään kun toivoimme että meidät olisi sijoitettu johonkin isoon pöytään muiden kanssa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Jazzia soittava yhtye laulajineen oli loistava.

Ruokalista oli todella kattava

Flamingo-tuulihattuja

Puolen yön jälkeen klubilla pääsee ainoan kerran vuodessa käymään miesten puolella. Olin kuvitellut sen Out of Africa-elokuvan pohjalta hyvin raflaavaksi ja jännittäväksi paikaksi. No – miesten puoleen kuuluu kaksi huonetta, joista toinen on se vielä ”pyhempi”. Kummatkin huoneet olivat lähinnä sellaisia sohvilla ja pöydillä kalustettuja lehtien lukemiseen soveltuvia huoneita. Baari oli, mutta se ei ollut nyt auki. Olin mielessäni nähnyt että puolilta öin kaikki ryntäävät sinne ja kilistelevät baarissa lasejaan. Paikalla oli lisäksemme yksi äreä mies lukemassa sanomalehteä (klo oli n. puoli yksi yöllä) ja kaksi ruotsalaismimmiä joista toinen kaatoi kuoharilasinsa vahingossa miehen takana pöydälle, josta seurasi hysteeristä kikatusta ja pakeneminen rikospaikalta.

Muotokuvapiirroksia klupilaisista vuosien varrelta. En tullut etsineeksi paroni Blixéniä enkä Dennis Finch-Huttonia....

Muutoin ei kuulu mitään ihmeellistä. Sää on mitä parhain: joka päivä noin +30 mutta öisin tipahtaa noin +17 asteeseen. Töissä on hiljaista ja viime viikolla oli vielä liikenteessäkin hiljaista kun koulut eivät olleet alkaneet. Työmatka taittui kymmenessä minuutissa, mutta tällä viikolla kun tiet ovat taas täynnä autoja, kotimatkaan meni eilen tunti. Musiikki täysille ja zen-asenne, näillä ajellaan taas seuraavaan koululomaan asti.

Puutarhurini 10-vuotias tytär Vivian oli koululomien ajan veljensä kanssa isänsä luona. Iksuhan oli joululomani ajan Tobias-puutarhurini hoidossa täällä kotona. Vivianista Iksu sai todella hyvän leikkikaverin, ja nyt tytön lähdettyä se on ollut suorastaan masentunut. Veikkaan, että Vivianillakin on ollut ikävä. J

Helteinen sää innosti minut pesemään kaikki mattoni pihalla. Helppo operaatio: kaikki vaan leväälleen pihamaalle, letkulla vettä, mäntysuopaa ja pehmeä varsiharja sekä lasta. Matot kuivuivat alta aikayksikön ja nyt talossa tuoksuu ihana mäntysuopa.

Siiklit kasvavat komeasti

Eilen kylvetin Iksun (täällä on kuivuuden vuoksi todella pölyistä tällä hetkellä) ja siinä yhteydessä irrotin siitä SEITSEMÄN punkkia!! YÖÖÖÖK! Mietin, että mistä kummasta niitä nyt yhtäkkiä on ilmestynyt kun viime vuonna ei ollut yhtään. Iksu kun saa vielä niskaansa säännöllisesti punkki-yms myrkyt, nyt nekään eivät olleet jostain syystä tehonneet tai sitten punkkeja oli tosi paljon. Yhtäkkiä minulla sytytti: punkit olivat varmaan kotoisin pihaan viherkeitaaseen luomastani lintujen syöttöpaikasta! Siemeniä tipahtelee maahan ja myös metsähiiret vilistävät siellä syömässä niitä. Niiden lisäksi linnutkin levittävät punkkeja. Tänä aamuna sitten tein radikaalin päätöksen: lintujen syömäpaikka hävitetään pysyvästi – samoin kaikki kasvillisuus sen alta. Töistä palatessani kävin ostamassa kolme kanisteria puutarhan hyönteismyrkkyä (tehoaa myös punkkeihin, tsekkasin). Nyt on puskat raivattu pois ja poltettu, huomenaamulla sumutetaan koko alue myrkyllä ja kohta voi Iksu taas vapaasti tepastella pihalla. Voitte arvata että mulla oli koko illan eilen sellainen olo että ihoni kutisi ja tunsin mielessäni punkkien vaeltavan kaikkialla…..

Näiltä tyypeiltä hävisi ravintola ja kylpyläkin tänään

Näihin mukavan punkkisiin tunnelmiin on hauska päättää tämänkertainen päivitys. Lupaan jatkossa päivittää blogia edes pari kertaa kuukaudessa.